Nainen, äänestitkö väärin?

(Päivitetty 28.5.)

Itä-Savossa tasaisen usein esillä oleva tasa-arvo on taas esillä. Tai hetkinen, meninpäs vipuun: eihän tässä mainita käsitettä ”tasa-arvo” kertaakaan. Tällä kertaa naistoimittaja murehtii suomalaisten kunnanvaltuustojen sukupuolikokoonpanoja otsikolla ”Vain joka kolmas valtuutettu on nainen”. Artikkelista löytyy lyhennelmä Itukan uusilta verkkosivuilta. Otetaan tähän vähän näytettä, korostukset ok.

Suomen kunnanvaltuutetuista vain kolmannes on naisia. Näin on siitä huolimatta, vaikka naiset äänestivät vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ahkerammin kuin miehet.

[…]

Neljä vuotta sitten kunnallisvaaleissa 40 prosenttia kuntavaaliehdokkaista oli naisia. Äänioikeuttaan käytti 60,7 prosenttia naisista ja 56,4 prosenttia miehistä. Äänet kuitenkin keskittyivät miehille sillä seurauksella, että valituista valtuutetuista vain 36,4 prosenttia oli naisia. Naisenemmistö valittiin 23 kunnan valtuustoon.

Siis siskot hei, kyllä pitäisi vähän katsoa miten äänestää…

Juvalaiset äänestivät neljä vuotta sitten itselleen Etelä-Savon miesvaltaisimman valtuuston. Valtuustoon pääsi vain neljä naista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on kuitenkin koko ajan ollut nainen. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan Kalevi Myyryläisen mukaan Juvalla on sovittu käytäntö, että joko hallituksen tai valtuuston puheenjohtaja on nainen. – Tosin jos valtuustoon ei valita yhtään naista, niin sitten tämä ei enää toimi, hän varoittelee.

Niin että ottakaa nyt siskot siellä Juvalla vakavasti tämä varoituksen sana.

Enonkoskella ja Kerimäellä valittiin valtuustoon neljä vuotta sitten naisenemmistö. Enonkoskella naisia on valtuutetuista peräti 58,8 prosenttia. Nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Laurio kuitenkin toppuuttelee:

– Toivottavasti päätöksenteossa ei näy se, mitä sukupuolta päättäjät ovat. Hyviä päätöksiä pitää osata tehdä, onpa päättämässä miehiä tai naisia.

Artikkelin jatko tämän erittäin järkevän lausunnon jälkeen tuntuu melko irralliselta liturgialta:

Myös nuoret ja iäkkäät ovat valtuustoissa aliedustettuina, samoin kuin maahanmuuttajat.

Tulihan se sieltä. Miten toimittaja ajattelee hoitaa maahanmuuttajien ”aliedustuksen” kuntoon? Kiintiöpaikoilla? Heitä ei kai mikään estä hakeutumasta ehdokkaiksi. Ja mikä ihmeen aliedustus. Montako prosenttia eteläsavolaisissa, vielä suhteellisen rikastumattomissa kunnissa, edes on heitä? Jos keskimäärin 20-30 -paikkaisiin valtuustoihin lasketaan korkeintaan 1-2 prosentin väestöosuuskiintiöitä, saadaan tulokseksi murto-osia. Olisi muutenkin aika absurdi tilanne ryhtyä jakamaan kaikille mahdollisille eturyhmille valtuustopaikkoja heidän väestöosuuksiensa mukaan. No, eipä tarvitsisi kenenkään vaivautua äänestämään, kun ei tarvittaisi vaalejakaan.

Palataan Enonkoskelle, jossa otsikon mukaan ”Akkavalta ei ahdista”. Toinen naistoimittaja haastattelee kahta ilmeisesti satunnaista kulkijaa, tällä kertaa tasa-arvoisesti kumpaakin sukupuolta. – Nainen voi olla yhtä hyvä, usein parempikin päättäjä kuin mies, autonsa takana seisomassa kuvattu mies täräyttää. Perusteeksi hän toteaa äänestäneensä naisehdokasta useita kertoja, sekä kunnallis- että eduskuntavaaleissa. (Kursivoidut ilmaukset suoraan lehdestä. -ok huom.)

Olipas vallankumouksellisesti täräytetty. Tässä näyttää ehdokkaan sukupuoli olevan toimittajalle selvästikin tärkeämpi kuin haastateltavalle.

Mutta sitten toimitus löytää aarteen. Kylänraitilta yhytetään synnyinpitäjässään vain käymässä oleva nainen – ei siis missään tapauksessa kauppakassia kiireissään kotia kohti kantaen, vaan huomattavasti edistyksekkäämmän vauhdikkaasti ja vapaasti skootterin selästä. Hän ilmoittaa olevansa ”vannoutunut naispoliitikkojen kannattaja”. (Näistä katugallupeista ei muuten koskaan tiedä, montaako ihmistä kaiken kaikkiaan on haastateltu ja millä perustein julkaistavat valitaan. -ok huom.)

– Aina pitää äänestää naista, kun se vain on mahdollista. Mielestäni naisilla on hyviä ajatuksia ja enemmän sisua pitää periaatteistaan kiinni. Lisäksi naiselle on helpompi mennä puhumaan ja kyselemään kunnan asioista.

No niin. Tiettyjen palavien vaatekappaleiden käryn noustessa jo nenääni, voin vain vetää yhteen, että nykyisten kunnanvaltuustojen kokoonpano ei ole seurausta toimivasta demokratiasta ja vapaista vaaleista, vaan siitä, että jotkut ovat äänestäneet väärin.

 

!! UPDATE !! (28.5.)

Kansanedustaja ja Vihreiden Naisten puheenjohtaja Heli Järvinen kirjoittaa aiheesta tänään Itukan mielipidepalstalla. En löydä tekstiä lehden verkkoversiosta, mutta katsotaan sitä tässä eräältä osin. Mainittakoon, että hänenkään kirjoituksessa ei mainita kertaakaan käsitettä ”tasa-arvo”.

Aluksi Järvinen kiittelee lehteä ”tärkeään aiheeseen tarttumisesta”. Hän luettelee lisää konkreettisia esimerkkejä suomalaisen naisen alistetusta asemasta; esimerkiksi miten pieni osa pörssiyhtiöiden ja kuntien johtajista, ammattiyhdistysliikkeen johtajista ja päivittäislehtien päätoimittajista on naisia. Myös naisen palkka on hänen mielestään ”edelleen vain 80 senttiä ja eläke vain 75 senttiä verrattuna miehen euroon”

Toistan aiemmin esittämäni kysymyksen: millä alalla naisten ja miesten palkat katsotaan eri palkkataulukoista? Siis jos he tekevät täysin samaa työtä, johon ovat yhtä päteviä. Paljonko esimerkiksi naiskansanedustajan palkka on pienempi kuin mieskansanedustajan? Onko presidentin palkka pienempi siksi että hän on nainen?

Ja eläkkeet. Paljonko naisen saama kansaneläke on pienempi kuin miehen? Pikavilkaisulla Kelan sivuille en löytänyt tällaista erottelua. Mutta voihan olla, että katsoin huolimattomasti. Työeläke taas riippuu tuloista, ja ymmärtääkseni määräytyy sen mukaan paljonko on tienannut ja kuinka kauan. Jos naisten enemmistö työskentelee keskimäärin matalampaa palkkaa maksavilla aloilla kuin miesten, onko kyse sukupuolisesta syrjinnästä vai ammatinvalinnasta?

Järvinen:

Jutussa naispäättäjä toivoo, ettei päätöksenteossa näy se, mitä sukupuolta päättäjät ovat. Käytännössä asia pitää kääntää toisin: jokaisen päättäjän pitää pysähtyä miettimään, mikä vaikutus päätöksillä on eri sukupuoliin. Nyt kun elämme kunnallisvaalivuotta Suomessa, suurin Vihreiden Naisten tavoite on saada suvaus eli päätösten sukupuolivaikutusten arviointi käytäntöön mahdollisimman monessa kunnassa.

Kuntalaiset eivät siis ole Vihreille Naisille enää ensisijaisesti asukkaita, ihmisiä, vaan he ovat sukupuolia.

 

Mies myllyssä

Sunnuntain Itukka kertoo Opetushallituksessa työskentelevän tulevaisuustutkijan näkevän MIEHEN olevan isossa murroksessa, koska ”luolamiehen konsteilla ei nykymaailmassa pärjää”. Tutkija on mies, toimittaja nainen, tapahtumapaikkana ”Mies myllyssä” – miehen tulevaisuus -päivät Parikkalan Oronmyllyllä. Katsotaan taas paria kohtaa hiukan tarkemmin (tutkijan kommentit kursiivilla):

 
Nykyajan mies on joutunut karistamaan sisäisen luolamiehen yltään ja etsimään uudenlaista tapaa olla mies. Tässä hässäkässä hän on päässyt pahasti eksyksiin.

– Olemme turbulentissa vaiheessa, jossa mies ei oikein tiedä millainen hänen pitäisi olla.

Höpsis. Mies ei ole eksynyt mihinkään. Luolamiehistä ja heteronormatiivisuudesta höpertelevä tiedostajien lauma hänen ympärillään on itse eksyksissä. Mies kyllä tietäisi millainen olla, jos hänen annettaisiin olla. Hän voisi esimerkiksi olla ihan oma itsensä.

 
Miehen hämmennyksen taustalta löytyvät moninaiset vaatimukset, joita miehisyyteen kohdistuu. Sukupuolten vuosisataisena selkeänä pysynyt roolijako on murtunut, eikä mieheksi kasvava nuori löydä enää yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla mies. Äijämeinigillä ei nyky-yhteiskunnassa pärjää.

– Miehen äijämeininki pitää tehdä salassa, esimerkiksi kaveriporukassa, poissa kotoa. Tästä taas seuraa, ettei jälkikasvu pääse näkemään tätä puolta miehisyydestä.

Sukupuolten välinen tasa-arvoistunut roolijako ei sinällään olisi mikään ongelma, jos miehen annettaisiin edelleen olla mies. Mutta miehisyys (ja varsinkin heterosellainen) on saanut päälleen jonkinlaisen so last season -leiman. Se lienee jotain riistoyhteiskunnan patriarkaalisia valtarakenteita, jotka tietenkin pitää saada rikottua. Tai jotain. Mistä minä tietäisin, kun en ymmärrä miksi ihmeessä kaikki pitää saada rikottua, kun en kuulu niihin tiedostajiin, joiden etujoukko on Loka-Laitisen hupaisan määritelmän mukaan siirtynyt marxismi-leninismistä viherstalinistien johtamaan homoseksualismi-feminismiin.

Vai ei löydä yhtä ainoaa tapaa olla mies? Kuka sanoi, että on vain yksi ainoa tapa olla mies? Miten olisi jos olisi vain ihan oma itsensä. Silloin tapoja on niin monta kuin miehiäkin, eikä kenenkään tarvitse rikkoa mitään. Ja miten niin ei äijämeinigillä pärjää? Tuo äijyys on taas niitä tylsiä pilkkakirveitä, joilla miestä yritetään kuohia. Äijäillään pojat ihan rennosti vaan, siten kuin se luonnostaan tulee. Pitäähän nuorisolle terveitä roolimalleja olla. 😉

– Mies ei ole enää se perheen pää. Hän ei enää tiedä miten hänen tulisi lapsiaan kasvattaa, ja millainen seuraavasta sukupolvesta pitäisi tulla.

Ziisus. Siis mies kyllä tietäisi, jos ei tuollaista roskaa suollettaisi jatkuvasti silmät ja korvat täyteen. Jokaisessa perheessä syntyy luonnostaan roolijako kuka on pää vai onko kukaan. Sitä ei tarvitse kenenkään yhteiskuntainsinöörin käskyttää ulkopuolelta. Myös lasten kasvatus sujuu varsin pitkälle peruskoulupohjalta ja biologisten vaistotoimintojen varassa. Vanhempien oma terve itsetunto ja oikeustaju, sekä sopivasti sosiaalista kanssakäymistä vertaisryhmän, eli toisten perheiden kanssa, niin hyvä tulee. Ainakin parempi kuin kyselemällä ulkopuolisilta tiedostajilta, ”millainen seuraavasta sukupolvesta on tarkoitus tulla”. Huh.

Siinä mielessä olen tutkijan kanssa samaa mieltä, että miehisyys kannattaa nostaa keskusteluun vaihteeksi miehenkin näkökulmasta. Kyseessä kun ei kaikesta demonisoinnista huolimatta ole sairaus, eikä paha tapa, josta pitäisi kiireesti hankkiutua eroon. Noin puolet ihmisistä syntyy edelleen miehiksi. Ei feministien kiusaksi, vaan siksi koska luonto niin toimii. Tiedemiesten sinnikkäistä ponnisteluista huolimatta ihmislajin säilyminen edellyttää vielä toistaiseksi miehen ja naisen välistä seksuaalista kanssakäymistä. Tämäkään järjestely ei ole olemassa femakoiden tai omaa (positiivisesti) syrjittyä (erikois)asemaansa päivä päivältä näkyvämmin ja kuuluvammin esille tuovien seksuaalivähemmistöjen kiusaksi, vaan lajillemme ominainen, luonnollinen asia. Silti erityisesti tämä miehisyyden osa-alue on tiedostajien hyökkäyksen kohteena. Mies saa päivittäin lukea syytöksiä ja jeesustelua seksistisestä suhtautumisesta naiseen. Media hypettää todellisia tai kuviteltuja ahdisteluja niin, ettei kohta uskalla ihminen toistaan silmiin katsoa. Ei ihme jos miehisyys alkaa kutistua. Sekä päässä että puntissa.

Miehisyys ei ole vaikeata jos siitä ei tehdä vaikeata. Pidetään pojat pää kylmänä ja annetaan hössöttäjien hössöttää. Uskalletaan olla miehiä.

 

Hampaankolosta aluksi

Tervehdys teille kuolevaisille! Tässä aluksi muutamia hampaankolossa pakottaneita kommentteja ja kysymyksiä vajaan parin viime viikon ajalta.

 Tiistaina 11. maaliskuuta Itä-Savo kirjoittaa Savonlinnan syväväylän siirron kytkemisestä ohitustie-pakettiin. Väylä halutaan siirtää tien rakentamisen yhteydessä pois vaarallisesta ja hankalasti navigoitavasta Kyrönsalmesta (siis tästä aivan ikkunoideni alta). Samalla haluttaisiin myös luopua nykyään kaiken liikenteen kaupungin ainoalla läpikulkuväylällä toistuvasti pysäyttävästä sillan avaamisesta laivaliikenteen takia.

Syväväylä siirrettettäisiin kaupungin länsipuolelle Laitaatsalmeen. Siellä on nykyään todella matala maantiesilta, joten uusi silta olisi suunniteltava heti ensimmäisenä. Paikalle on ehdotettu 24 metriä korkeaa siltaa, jota ei tarvitsisi availla, tai jopa tunnelia(!), koskapa silta ei joidenkin mielestä ”sovi maisemaan”. No eipä tietenkään, ihmisen tekemillä rakennelmilla tahtoo olla kaikilla aluksi sellainen sivuvaikutus, kunnes silmä taas tottuu. Kenen mielestä tämä linnani (joka on kotini), todella massiivinen kiviröykkiö keskellä kaunista järviluontoa, ei sovi maisemaan?

Sitten artikkelin paras kohta: jos ja kun syväväylä siirretään, tarvitaan Laitaatsalmeen maantiesillan – tai tunnelin(!) – lisäksi myös uusi rautatiesilta (ihme ettei tunnelia). Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo lehdessä, että siltatyyppiä ei ole vielä ratkaistu. Se voisi olla avattava samaan tapaan kuin Kyrönsalmen rautatiesilta, tai vaihtoehtoisesti hydrauliikkasilta, joka junan tullessa nousee järven pohjasta.

Silta, joka tarvittaessa nousee järven pohjasta? Näille leveysasteille! Siinäpä aprillipila-nikkareille valmis idea.

*

Saman päivän lehdessä uutisoidaan jälleen Savonlinnan Mertalan joukkotappelusta. Asiasta kerrottiin jo edellisenä päivänä, mutta nyt toimitus on katsonut aiheelliseksi lisätä huomautuksen, että tappelu, jossa osallisena oli seitsemän noin parikymppistä nuortamiestä, ja jossa aseina käytettiin mm. leipäveitsiä, jääkiekkomailoja, momenttiavaimia ja putkenpätkiä, oli suunniteltu etukäteen, ja että osalliset olivat ”valtaväestöön kuuluvia henkilöitä”.

Oletus on siis, että normaalisti tällaiset nuorisojoukkojen suunnitellut välienselvittelyt ovat jonkun muun kuin ”valtaväestöön kuuluvien” heiniä?

*

Päivän otsikko:

”Toivottavasti tämä talvi ei enää toistu” – Urheilusivut.

***

Kerran viikossa ilmestyvän aluelehti Savonmaan pääkirjoitus 12.3. käsittelee venäläisten kiihtyvällä vauhdilla lisääntyviä kiinteistökauppoja Suomessa. Kirjoituksessa kerrataan Ilta-Sanomissa hiljattain ollutta ennustetta, jonka mukaan puolet Savonlinnan kiinteistöistä siirtyy venäläisomistukseen vajaassa 10 vuodessa. Koko kaupunki olisi venäläisten hallussa vuonna 2023.

Pääkirjoittaja pitää tätä ilmeisen toivottavana kehityksenä, koskapa kuvaa ilmiötä kohtaan esitettyä kritiikkiä ”populistisiksi vaatimuksiksi, jotka pohjautuvat perinteiseen ryssävihaan”. Kirjoittajan mielestä ”venäläinen raha on tervetullutta piristämään Savonlinnan seudun elinkeinoelämää”.

Mitä tuohon voi sanoa? Ajatus, että Itä-Suomen myyminen pala palalta ulkomaalaisomistukseen on suomalaisten kannalta toivottavaa kehitystä, on täysin absurdi. Syytteet ”populismista ja ryssävihasta” puolestaan ovat suorastaan loukkaavia. Toivotan omasta puolestani venäläiset tervetulleiksi matkailijoina ja asiakkaina,  ei omistajina.

Isänmaan kauppamiesten olisi ahneudessaan hyvä muistaa, että jos he eivät näe maallaan muuta arvoa kuin keinona lyhytnäköiseen pikavoittojen kotiuttamiseen, ostajat kyllä tulevat sen aikanaan osoittamaan. Maa on siitä erikoinen kauppatavara että sen valmistus on lopettu jo kauan sitten.

*

Päivän otsikko:

”Kiinalaisetkin tulevat – tavalla tai toisella” – Itä-Savo, ”Menossa”-sivut.

***

Itä-Savo kirjoittaa sunnuntaina 16.3. TeliaSoneran kaavailuista muuttaa maksuttomat asiakaspalvelunumeronsa maksullisiksi – jonotusaika mukaanlukien! – ja ryhtyä perimään laajakaista-asiakkailtaan maksua siitä vaivasta, että yhtiö joutuu lähettelemään heille laskuja.

Tätähän tämä – tavallisista pienasiakkaista ei nykyään ole menestyville, trendikkääksi brändätyille suuryrityksille kuin kuluja ja harmia. Kuka haluaa vielä jatkossakin osallistua tämän entisen Telen, sittemmin Soneran, nykyisen TeliaSonera Finland Oyj:n, ja tulevaisuudessa ties minkä suuromistajien ryös… ennätysosinko-talkoisiin, samalla kun yhtiö laittaa väkeään pihalle? Call-centereissään kaukana varsinaisista syyllisistä pätkätyö-päiväänsä viruville asiakas-sylkykupeille on turha purkaa sydäntään. Pitkäaikaiselle, pettyneelle asiakkaalle jää vain yksi todellinen keino vaikuttaa – äänestää jaloillaan.

*

Päivän otsikko:

”Sairaanhoitajat saavat pian oikeuden kirjoittaa reseptejä” – Hienoa! Mitäpä kaikkea muuta ylityöllistetyillä hennoilla valkoisilla sisarillamme ei voitaisikaan vielä tettää? Varsinkin kun heidät pian korvaamaan tulevat halvemmat filippiiniläiset ovat jo matkalla!

***

Maanantaina 17.3. Itukka kertoo pikku-uutisessaan Tampereella liikkuvista ryöstöjengeistä, joiden vuoksi rikospoliisi kehottaa ihmisiä olemaan valppaina ja välttämään liikkumista öisin, ainakaan yksin. Joitakin ihmisiä on tosin ryöstetty näiden ulkomaalaisjengien toimesta jopa päiväsaikaan.

Tähän on tultu – ulkonaliikkumiskielto suomalaisille, että värinää ja eksotiikkaa katukuvaan halajavat edistykselliset suvaitsevaiset saavat nauttia monikulttuurisuuden kukoistuksesta.

*

Päivän otsikko:

”Pakotetaanko Pihlaja-kodissa pidättelemään?” – Nimimerkki ”huolestunut omainen” kirjoittaa lukijan mielipide -palstalla äitinsä kohtalosta vanhainkodissa, jossa asukkaiden virtsarakkoa koulutetaan harvempiin vessakäynteihin lääkärin määräyksellä.

Hienoa!  Taas syntyy säästöjä!

***

Tiistaina 18.3. Itukan ”päivän puhelu” kyselee ”Mahdollisuuksien torin” uusista kuvioista. Tapahtuma järjestetään Savonlinnan kauppatorilla toukokuun toiseksi viimeisenä lauantaina. Teemana on tällä kertaa kauppa ja paikalla ovat toimintaansa esittelemässä torikauppiaiden ja käsityöläisten lisäksi useita kymmeniä järjestöjä.

Siinäpä se. Vanhastaan muistan, että tällaiset ”mahdollisuuksien” tapahtumatorit vetävät paikalle asiallisten ja hyödyllisten juttujen esilletuojien lisäksi koko joukon silkkaa huuhaata markkinoivia tahoja. Ehdotankin tapahtumalle uutta nimeä, Mahdottomuuksien tori.

*

Päivän otsikko:

”Ilmastotavoitteet ovat mahdollisuus Etelä-Savolle” – Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Perkiö ja Lenita Toivakka yhteisessä mielipidekirjoituksessaan.

Vai että mahdollisuus. Kas kun ei voimavara 🙂 Mitä suomalaisten ilmastohössötykseen yleensä tulee, niin joku sen jo laittoi lukijoiden tekstari-palstalla mittoihinsa, muistuttamalla Itukan tuoreesta pikku-uutisesta, jonka mukaan Kiinassa tuotetaan vaatimattomat 78% sähköstä hiilivoimalla. Suomalaisten päästöt ja sen myötä myös vaikutusmahdollisuudet ovat globaalissa mittakaavassa hyttysen pierun luokkaa.

***

Keskiviikkona 19.3., Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä, Itukka toki päästää tasa-arvovaltuutetun jeesustelemaan puolen sivun verran. Naisilla ei ole ihan vielä kaikkea valtaa ja palkkakin on pienempi ja niin edelleen. Olen kyllä aina ihmetellyt, millä alalla naisilla ja miehillä on erilaiset palkkataulukot?

Jutun yhteydessä on kuuden ihmisen kuvalliset kommentit aiheesta ”mitä on tasa-arvo”. Kysymys saa heti vastauksensa – vain yksi heistä on mies. Eräs haastateltu, parikkalalainen nuori neitonen, tietää kertoa päällimmäisenä huolenaan, että ”maahanmuuttajat eivät ole tasa-arvoisia suomalaisiin nähden”. No eivät ole niin – he ovat huomattavasti tasa-arvoisempia.

*

Aluelehti Savonmaa ihmettelee ”miksi ihmeessä” -palstalla, miksi ihmeessä kaupungin matkailullinen ykköspaikka, Olavinlinna, on kiinni koko pääsiäisen ajan, vaikka kaupungissa on samaan aikaan paljon lomailijoita. Museoviraston hankekoordinaattori kertoo sen olevan kustannuskysymys – työntekijöille pitäisi maksaa palkkaa.

Niinpä niin. Täällä ei ole enää varaa pitää edes parasta matkailuvalttia auki matkailijoita varten. Kai siitä sitten taas syntyy ”säästöjä”. Onneksi ovat luvanneet korjata tuon yhden tornin narun varassa paikallaan pysyvän katon ja paikata solkenaan vuotavia ja yltä päältä homeisia paikkoja muutenkin. No, olkoon ovet kiinni vaikka ikuisesti – onpahan ainakin rauhallista kummitella.

*

Päivän otsikko:

”Yrittäjällä on koulutustarve jokaisessa markkinatilanteessa” – Itukka taloussivulla.

– Öö…?

***

Kiirastorstain kiirastuli on Itukan mukaan Parikkalan päättäjillä, jotka myyvät kuntakeskuksen tuntumasta 11 tonttia venäläisille ostajille ja ihmettelevät nyt asiasta syntynyttä kohua. Kunnanvirastossa muistutetaankin sodasta kuluneen jo yli 60 vuotta ja hämmästellään ihmisten ”suvaitsemattomuutta”.

Heh, taas tuo ”ryssäviha”-viittaus. Ja eikö nuo suvaitsevaisuus/-mattomuus jutut ole oikeastaan varattu monikulttuuristajien käyttöön 🙂 Edelleen – huolestuminen siitä, mihin oman seutukunnan myyminen pala palalta ulkomaiseen omistukseen pitkällä tähtäimellä johtaa, on aivan järkeenkäypää, toisin kuin lyhytnäköisten ahneiden luikertelu ”suvaitsevaisuus”-lässytysten taakse. Jos joku sotakin pitää tähän keskusteluun vielä vetää, niin huomautetaan sitten että kas kun ei veli venäläinen älynnyt silloin aikanaan rahaa tarjota!

(Itukka ei kuulemma tuota ajatusta julkaissut. Siinä on kyllä ilkeä piikki, mutta normaaliälyisen toimittajan pitäisi tajuta mihin se osoittaa. Ja mihin ei.)

*

Päivän otsikko:

”Rottweiler ei purrutkaan toista koiraa ja omistajaa” – Itukka/STT

***

Pitkäperjantain Itukka repii taas otsikoita Sosterin eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin tekemästä alijäämästä. Sairaanhoitoa ei siis olekaan lukemattomista tehostus- ja kurjistustoimenpiteistä huolimatta saatu vielä automaattisesti voittoa tuottavaksi bisnekseksi, vaikka hoitajien syksyllä taistelemat palkankorotuksetkin ovat täällä vielä jäissä.

Tulee mieleen tälläinen ajan hengelle vieras ja kovasti kerettiläinen kysymys: onko sairaanhoitopiirin tarkoitus hoitaa sairaita vai tuottaa voittoa?

*

Päivän otsikko:

”Afrikka voi tarjota kovia tuottoja kärsivälliselle” – Itukka, kuluttaja(!)-sivu.

Joo, missäpä muualla olisi halvempaa työvoimaa tarjolla. Sieltähän ovat kovasti puuhaamassa työvoimapulanpaikkaajia tännekin. Jotakin käsittämätöntä heidän täytyy osata paremmin kuin satojen tuhansien omien työttömiemme, plus täällä jo oleskelevien työttömien afrikkalaisten.

***

Linnantornista maailman menoa katseli

– Erik