Osata vai eikö osata

Itä-Savon tämänpäiväinen (13.6.) työvoimapulatus, jota en nyt lehden verkkosivuilta löydä, toistaa tunnetut liturgiat tulevasta satojen tuhansien ihmisten työvoimavajeesta ja laittaa ehkä jopa paremmaksikin, väittämällä, että ”kymmeniä tuhansia kelvollisia työpaikkoja on avoinna [siis jo nyt], koska niihin ei ole yhtään pätevää hakijaa”. (Kelvollisia? Ahaa, niitä on siis olemassa kelvottomiakin?)

Asialla on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Hän oli lehden mukaan saanut Mikkelin kesäpäivillä puhuessaan kansan vuoroin nauramaan ja vuoroin aplodeeraamaan. Omat aplodini annan seuraavista ansioista: Artikkeli on otsikoitu ”Miksi kukaan osaava tulisi töihin Suomeen?”. Virtasen kysymys kuuluu sanatarkasti näin:

– On kysyttävä, miksi ulkomailta muuttaisi Suomeen massoittain osaavia, työhaluisia ihmisiä? Ei niitä laatikoissa voi tuoda, vaikka meillä puhutaan, että tuodaan sieltä ja täältä.

Virtanen kysyy myös:

Eli haluammeko ulkomailta ammattitaidottomia, kouluttamattomia työntekijöitä vai korkeasti koulutettuja huippuosaajia?

Nämä ovat kerrassaan hyviä kysymyksiä. Tuo työvoimapulatuksen yhteydessä kovasti kummitteleva ”osaaminen” tosin hiukan mietityttää. Se lienee jotain sellaista, jota me suomalaiset emme ainakaan taida, kuten edellisessä tuossa alla jo nähtiin. Osaamattomien pitkälle listalle voidaan nyt lisätä myös Finnairlaiset.

Meidän tulisikin kiireen vilkkaa opetella osaamista, koska järkyttävän kallis polttoaine on aiheuttamassa lähitulevaisuudessa kuljetus- ja liikennealan kautta alkavan kaikkien aikojen työvoimapula-karjaisun. Sen kaiut tulevat kumisemaan pitkään pitkin ja poikin, läpi koko elinkeinoelämän. Vai onko mitään enää tehtävissä? Jos me emme vaan osaa?

 

Työvoimapula ajaa tehtaat Suomesta

Itä-Savo esittelee tänään Savonrannalta kotoisin olevan Merja Räihän, jolla on ”mielenkiintoinen työ”: hän etsii ja kouluttaa suomalaisille yrityksille työntekijöitä Kiinasta. Jutun otsikko kuuluu: ”Mieluummin työntekijöitä Kiinasta kuin tehtaat sinne”. Räihän mukaan ”se on parempi vaihtoehto kuin viedä osaavaa työvoimaa kaipaava tuotanto Aasian valtavien työvoimareservien luo”.

– Mieluummin?

– Vaihtoehto?

– Osaavaa työvoimaa kaipaava tuotanto?

Joo, nämähän tosiaan ovat vaihtoehtoja toisilleen: joko työvoima Kiinasta tai tehtaat sinne. 🙂 Kiina-ilmiön syy on selvinnyt – ei ollut osaavia työntekijöitä esimerkiksi Perloksella, Aspocompilla, Eforella, Flextronicsilla, Foxconnilla, Leafilla, Helkama Forsteella, Salcompilla, UPM:llä eikä Stora Ensolla. Muun muassa.

Lisää täällä.

 

Itä-Suomen työperäinen väestönvaihto

Etelä-Savon TE-keskuksen julkaisema työvoimapula- ja monikulttuurilehti Etelä-Savon työ ja koulutus kirjoittaa tuoreimmassa (31.5.) numerossaan neljän eri itäsuomalaisen TE-keskusalueen hankkeesta Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi. Nuo neljä työvoimapulan riivaamaa maakuntaa ovat Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Seuraavassa muutama huomio artikkelista omin korostuksin, sekä katsaus mylvivän työvoimapulan todellisuuteen näillä seutuvin.

– Etsimme ensisijaisesti suorittavaa työtä tekeviä maahanmuuttajia, jotka haluavat tulla tekemään töitä Itä-Suomeen. – Erityisesti kohderyhmämme ihmiset ovat aloilta, joilla meillä on jo nyt työvoimapulaa tai joilla työvoimapula on näköpiirissä.

Näin tiivistää hankkeen projektipäällikkö Maarit Niskanen. Että oikein suorittavaa työtä. Hmm…

Taustalla on tietenkin edessä olevan vilkastuvan eläköitymisen, työelämään tulevien ikäluokkien pienenemisen ja nuorten poismuuton aiheuttama työvoimapula.

Ahaa, no siitä tietenkin. Ajattelinkin että tässä on jotain tuttua. On kyllä kysyttävä, mikä itäsuomalaisia nuoria vaivaa, kun he niin mielellään muuttavat pois näistä runsaiden ja loistavien työmahdollisuuksien maakunnista.

– Jos väkiluvun ja työssäolijoiden määrän laskeminen jatkuu, kehitys alkaa tyrehdyttää itäsuomalaista yrityselämää. Aktiivinen työperäinen maahanmuutto on yksi myönteinen mahdollisuus tämän ongelmavyyhden ratkaisemisessa, sanoo Niskanen. – Totta kai Itä-Suomen omien työttömien kouluttaminen on myös erittäin tärkeää, mutta fakta on, ettei oma työvoima tule jatkossa riittämään.

Miksi se väkiluku vähenee? Siksi kun niin monilla ei ole työtä eikä toivoa. Täällä ei ole mitään laajamittaista pulaa työvoimasta, vaan työstä. Työstä, josta saatavalla palkalla voisi elää ja katsoa luottavasti tulevaisuuteen. ”Aktiivisella työperäisellä maahanmuutolla” on ilmeisesti tarkoitus varmistaa, että sitä mahdollisuutta ei ole jatkossakaan. Yhä vähenevistä ”työpaikoista” syntyy yhä kovempi kilpailu. Aktiivinen työperäinen väestönvaihto hyödyttää vain ”suorittavaa työtä” tarjoavia työnantajia ja paisuvan kotouttamis- ja hyysäyskoneiston paperinsiirtelijöitä ja pierunpidättelijöitä.

Vai on omien työttömien kouluttaminen tärkeää. Ei näytä ainakaan yhtä tärkeää olevan, kuin on saada aktiivinen väestönvaihto käyntiin. Nykyään ei muusta puhutakaan kuin työperäisten haalimisesta tänne työn perään. Jos työperäistyssektorin paisuttamiseen uhrattava panostus käytettäisiin työllistävän yritystoiminnan tukemiseen (siis muilla keinoin kuin halpaorjatyömarkkinoiden luomisella) ja niiden omien työttömiemme plus täällä jo oleskelevien työperäisten työllistämiseen, ei tarvitsisi esittää tuollaisia ”faktoja”. Tässä kohtaa kannattaa kerrata mitä taloustieteen professori aiheesta kirjoitti. Ja muistaa myös todellisuus, josta hetken kuluttua lisää.

Vielä lyhyesti TE-keskuksen artikkeliin.

Kun Itä-Suomen työelämän työvoimatarpeet on selvitetty kunnolla, aloitetaan yhteistyö kohdemaiden työhallintojen kanssa. – Kohdemaita ovat ennen kaikkea Venäjä, Baltian maat sekä muut Itä-Euroopan maat ja EU-maat. Kartoitamme yhdessä, onko niissä tarjontaa täällä Itä-Suomessa tarvittavista työntekijöistä. Sovitamme tarpeet ja tarjonnan yhteen.

Vaikka hanke ottaa vasta ensi askeleitaan, sen edustaja on käynyt jo Petroskoissa rekrymessuilla. – Siellä oli työntekijöitä eri puolilta Karjalaa, mm. metallimiehiä, autonkuljettajia ja sairaanhoitajia.

Taloussanomien kaipailemien kahden miljoonan maahanmuuttajan väestönvaihto-laari lienee löytynyt. Tai eräs niistä. Kyllähän maailmassa väkeä riittää.

Työ ja koulutus -lehden työvoimapulaperäinen liturgia jatkuisi vielä pitkään, mutta on merkillepantavaa, että artikkelissa EI esiinny lainkaan sanoja monikulttuurisuus, rikkaus ja voimavara™. Eikä siinä myöskään erikseen mainiten painoteta suvaitsevaisuus-lobotomian ensiarvoista tärkeyttä. Kovasti asennekasvatusperäiseltä kuitenkin haiskahtaa ”keskustelu siitä, miten työyhteisöjä kannattaa valmentaa vastaanottamaan Heitä”. Myös tuolla alussa olleessa lääninhallituksen linkissä kerrotaan, että projektiin sisältyviin toimenpiteisiin kuuluu, että mm. ”vaikutetaan asenteisiin ja edistetään työyhteisöjen monikulttuurisuutta”, eli ”tehostetaan yrityksen monikulttuurisuusvalmiuksia tiedottamisen, koulutuksen ja kampanjoiden avulla”. Jos ihmetyttää, miksi työyhteisöä pitää varta vasten ”valmentaa” Heitä vastaanottamaan, kannattaa tutustua Monikulttuurisen Postin Itellan työvoimapulanpaikkaajiin. Heidän haasteellisista tehtävistähän suomalaiset eivät mitenkään itse selviäisi.

Se mikä suomalaisen silmissä näyttää laiskuudelta saattaa olla myös erilainen tapa tehdä työtä. Jossakin muussa kulttuurissa työntekijä on ehkä tottunut työtehtävän valmistuttua istumaan rauhassa odottamaan, että pomo tulee ja antaa seuraavan homman.

 

Ja nyt Itä-Suomessa mylvivän työvoimapulan todellisuuteen.

Huutavaa työvoimapulaa potevissa itäsuomalaisissa maakunnissa on tätä kirjoitettaessa tarjolla yli 12 kuukautta kestävää kokoaikaista palkkatyötä seuraavasti:

• Etelä-Savo 170 paikkailmoitusta
• Pohjois-Savo 311 paikkailmoitusta
• Pohjois-Karjala 122 paikkailmoitusta
• Kainuu 75 paikkailmoitusta

[Lähde: mol.fi/paikat, 1.6.08]

Neljässä maakunnassa on siis tarjolla sellaista palkkatyötä, jonka varassa voisi jotain isompaa suunnitella, eli uskaltaa ottaa (tai edes saisi) pankista lainaa, yhteensä 678 ilmoituksen verran. Näistä ei pikasilmäilyllä kovinkaan moni vaikuttanut erityisen vaikeasti täytettävissä olevalta, eli ne löytänevät tekijänsä ilman että tuotetaan paikalle uusi työnhakijaväestö.

Samoissa neljässä maakunnassa oli tämän vuoden maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita (lomautetut mukaanlukien) seuraavasti:

• Etelä-Savo 6908
• Pohjois-Savo 11170
• Pohjois-Karjala 10170
• Kainuu 5070

Lähde (taulu 2)

Siis avoinna olevia vajaata 700 pysyvyyttä tarjoavaa työpaikkaa täyttämään oli maaliskuussa yli 33000 työtöntä työnhakijaa. Toki tilanne muuttuu aivan oleellisesti kun huomioidaan kaikki työpaikkailmoitukset. Niitä oli kyseisissä maakunnissa vertailuhetkellä yhteensä 1311. Työttömiä on kaiken kaikkiaan vain reilut 25 kertaa enemmän kuin työpaikkoja.

Ihmekös se niin karjuu ja mylvii. Itäsuomalainen työvoimapula.

 

Työvoimapula ei hellitä

(Päivitetty 8.5.)

Koko Eurooppaa jo kuristava hirmuinen työvoimapula se ei ota hellittääkseen – ainakaan Hesarissa. Toimittaja hekumoi sadoilla miljoonilla sitä paikkaamaan rientävillä ilmastopakolaisilla.

Lämpenevä ilmasto voi tuoda paljon pakolaisia Suomeenkin

Ilmaston muuttuminen voi tulevaisuudessa tuoda Suomeenkin ennennäkemättömän paljon niin kutsuttuja ilmasto- tai ympäristöpakolaisia.

[…]

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Matti Heinonen arvioi, että jo nyt liikkeellä on 150 miljoonaa ilmastopakolaista. Tulevina vuosina etenkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Aasiasta liikkeelle lähteviä voi olla jopa 800 miljoonaa.

[…]

Samaan aikaan puhutaan koko Eurooppaa vaivaavasta työvoimapulasta. Harmaantuva vanha mantere kilpailee filippiiniläisistä sairaanhoitajista ja ukrainalaisista rakennustyömiehistä.

Väestöennusteen mukaan Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina 2010–2030 noin 400 000 työntekijää. Pelkästään pääkaupunkiseudulle saatetaan tarvita 100 000 ulkomaalaista työntekijää.

[…]

Hmm… olikohan noista numeroista juuri puhetta täälläkin. No, ei se mitään, kyllä Hesari paremmin tietää, että harmaantuva eurooppalainen Bwana tarvitsee orjansa takapuoltaan pesemään, ja tokihan tänne aina yksi Afrikallinen ihmisiä meidän lisäksemme mahtuu. Olothan eivät tietenkään muutu miksikään, koska ilmaista rahaa riittää pankin taikaseinästä ihan koko maailmalle. Ja sitä paitsi ovathan pakolaiset ja turvapaikanhakijat tunnetusti erittäin työperäisiä.

*

Kaunis kesäkaupunki keskellä Suomea, Jyväskylä, on juuri kesän kynnyksellä saanut tuon joka puolella huutavan ja riehuvan työvoimapulan kurkkuunsa.

Metso vähentää Jyväskylässä 120 – 140 työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan kaikkien henkilöstöryhmien kanssa Metso Paperiin kuuluvassa Metso Foundriesissa. Yhtiöllä on Jyväskylässä 330 työntekijää.

Lähde

Kuka on seuraava uhri?  Tarkkailkaa ympäristöänne – työvoimapula voi hiippailla jo aivan firmanne nurkilla!

 

!! UPDATE !! (8.5.)

Työvoimapula iskee taas! Kemira ja Elektrobit ovat tuoreimmat uhrit. Sympatiaa työvoimapulautetuille.

(Lähde: 1 ja 2)

 

Työvoimapula peruutettu

Tiistai 29. huhtikuuta 2008, kummituksen lokikirjasta, peruutusten päivä:

 

Työvoimapula jaksaa vielä karjua Työ- ja elinkeinoministeriö TEMmin suulla:

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) uskoo, että työvoiman saatavuus on jatkossa yhä kasvava ongelma. Syynä tähän on se, että työvoiman kysyntä kasvaa työvoiman tarjontaa enemmän.

TEMin tiistaina julkaiseman talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan lisää työntekijöitä tarvitaan varsinkin liike-elämää palvelevassa toiminnassa ja kaupan alalla. Pahimmat ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat Kainuussa ja Lapissa.TEMin mukaan aiempaa useampi yli 50-vuotias jatkaa työelämässä. Vuosituhannen vaihteesta lähtien suomalaisten työura on pidentynyt 1,4 vuotta. Tämä työurien pidentyminen korvaa vielä lähivuosina väestön ikääntymisen aiheuttaman työvoiman vähenemisen. Ministeriö laskeskelee, että vuosina 2007 – 2011 työikäisten määrä vähenee 22 000 ihmisellä. Samaan aikaan työssä olevien määrä kasvaa kuitenkin 62 000 ihmisellä.

 

 

[…]

Ja niin edelleen. (Lähde: Ylen uutiset)

Taloustieteen professori Matti Virén kirjoittaa Turun Sanomissa toista:

Puheet 400 000 työntekijän tarpeesta tuulesta temmattuja

[…]

Työvoima 2025 on erikoinen dokumentti monessakin mielessä. Lukija saattaa saada sen kuvan, että kyse on ministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen tekemästä ennusteesta, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Raportin laadintaan ovat osallistuneet (työryhmässä ja eri teemaryhmissä) muut ministeriöt ja lähes kaikki konsensus-Suomen järjestöt. Siksi on vaikea sanoa, kenen mielipiteitä tai toivomuksia luvut edustavat, ovatko luvut ennusteita vai toivomuksia (kun puhutaan perus- ja tavoiteurista, voinee päätellä, että kyse ei ole ainakaan puhtaista ennusteista).

Mitään taloudellista mallia laskelmien tukena ei ole. Kun ekonomistina on tottunut siihen, että luotettavien suhdanne-ennusteiden tekeminen jo kahdenkin vuoden päähän on vaikeaa, tuntuu vaikealta uskoa, että pelkällä taulukkolaskennalla voidaan tehdä kahden vuosikymmenen päähän tarkkoja tarve-ennusteita eri henkilökategorioille.

[…]

Usein tuntuu siltä, että edes talousihmiset eivät usko Suomen olevan markkinatalousmaa. Jos nimittäin työvoimasta on pulaa, palkat hoitavat sopeutuksen. Palkat ohjaavat ihmiset niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ei siihen tarvita valtion ohjausta.

[…]

Puhutaan vielä numeroista. On syytä pitää mielessä, että arviot työikäisen väestön supistumisesta 40 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä perustuvat nykyisin voimassa olevaan työikäisen väestön käsitteeseen. Mutta jos työikää pidennetään vaikka viidellä vuodella, kasvaa työikäisen väestön määrä neljännesmiljoonalla.

Kun ihmisten odotettu elinikä on kasvanut lähes kymmenellä vuodella siitä, mitä se oli 1960-luvun alussa, jolloin työeläkejärjestelmää ideoitiin, on nyt pakko pidentää myös työikää. Näin varsinkin kun ennustetaan, että odotettu elinikä kasvaa vielä 4-5 vuodelle vuoteen 2050 mennessä. Siksi ajatus siitä, että nykytilanteessa ei ole muuta ulospääsytietä kuin ulkomaisen työvoiman maahanmuutto, tuntuu pelkkien numeroidenkin valossa kovin ennenaikaiselta.

Rauno Vanhasen arvioon, jonka mukaan tarvitaan vähintään 100 000 maahanmuuttajaa, liittyy jotenkin ajatus siitä, että maahanmuuttajien määrä vastaa yksi yhteen työllisyyden kasvua. Tähän oletukseen pitää suhtautua varauksin.

Joissain maahanmuuttajaryhmissä väestön työllisyysaste on ollut vain 10-20 prosentin luokkaa, jolloin 100 000 työllistä edellyttäisi todella massiivista maahanmuuttoa.

Toisaalta työttömyyskortistossa on yhäkin 200 000 henkeä ja työttömyyseläkkeellä 47 000, joten ei työvoimareservejä ole aivan täysin tyhjennetty. Lisäksi ministeriön tilastojen mukaan lähes 67 000 työvoiman ulkopuolella olevaa on rekisteröitynyt työnhakijoiksi, mikä kertonee siitä, että halua työn tekemiseen yhä löytyy – hyvinvointivaltiosta huolimatta.

[…]

Lopullisen armoniskun luu kurkussa korisevalle leijonalle antaa Talouselämä, jonka päivän uutiskommentti on otsikoitu ”Kuulkaas tätä, työvoimapula on peruutettu”.

Jokohan ”huutava työvoimapula” saataisiin mediassa lopullisesti sinne olipa kerran -osastoon.

 

Työvoimapula karjuu

(Päivitetty 22.4.)

Suomea riivaava hirmuinen työvoimapula karjuu entistäkin ärjymmin – tai sitten viimeisillä voimillaan.

Talouselämä: ”Puutulli tappaa 25 000 työpaikkaa”.

25 000 työpaikkaa on vaarassa. Voikkaa, Summa ja Kemijärvi tuntuvat tämän jälkeen pikkujutuilta.

Nelosen uutiset: ”Suomi tarvitsee 400 000 uutta työntekijää”.

Kaikkiaan uusia työntekijöitä pitää saada 400 000, jotta työvoimapula vältetään.

Kauppalehti tarvitsee lähinnä maahanmuuttajia: ”Suomessa huutava pula maahanmuuttajista”.

Suomi tarvitsee seuraavien 20 vuoden aikana ainakin 100 000 maahanmuuttajaa töihin.

Kyllä on paha työvoimapula kun sen takia joudutaan paperiteollisuuskin siirtämään Kiinaan.

Suokaa anteeksi että joudun jättämään tämän näin lyhyeksi. Menen nauramaan itseni tärviölle.

!! UPDATE !! (22.4.)

En taida ihan heti täältä tärviöltä päästäkään. Työvoimapula nimittäin karjaisi taas:

Maikkarin uutiset: ”Volvo lopettaa bussitehtaansa Tampereella”.

Volvo irtisanoo kaikkiaan 213 henkilöä Tampereella. Yhtiö lopettaa bussitehtaansa Tampereella ja siirtää sen tuotannon Puolaan. Työt Tampereella loppuvat elokuun lopulla.

Lisäksi Turun lähellä Liedossa 24 henkilöä menettää työpaikkansa. Siellä Volvo järjestelee tuotantoaan uudelleen.

Jokohan pian tarvitaan 500 000 uutta työntekijää?

Talotehdas lopettaa Enonkoskella

Maakunnassamme karjuva työvoimapula se vain pahenee. Nyt lopettaa talopaketteja valmistava Karelment Oy Enonkosken tehtaansa. Karjalaisen uutiseen tästä.

Työvoimapula-aivopesu jatkuu

Kaikkihan tiedämme, että Suomi riutuu ankaran työvoimapulan kourissa. Ja jotta emme unohtaisi, siitä muistutetaan mediassa jatkuvasti. Mielellään tosin vain sellaisina päivinä kun ei satu olemaan isompia joukkoirtisanomisia uutisoitavana.

Itä-Savo otsikoi tänään, että ”Maahanmuuttajat ovat ratkaisu Etelä-Savon työvoimapulaan”. Jutun pointti on, että katseet on käännettävä ulkomaille, koska maakunnan oma nuoriso muuttaa muualle töihin. Hmm… miksiköhän? Ettei vaan täällä osa-aikaisten pätkätöiden ja tempputyöllistämisen luvatun maan syrjäkylillä olisi oikeasti pula jostain aivan muusta kuin työntekijöistä.

Kun asiaan sotketaan vielä monikulttuurisuus ja suomalaisten asennekasvattaminen, on aivopesu-oppitunti valmis. Itä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola käskee:

”Monikulttuurisuus pitää nähdä rikkautena.”

Pitää nähdä?

On kokonaan oma tarinansa, minkälaista ”rikkautta” monen Euroopan maan systemaattinen ja ideologinen monikurjistaminen – monikultturismi – on viime vuosina synnyttänyt. (Aiheeseen vielä perehtymättömien kannattaa tutustua Jussi Halla-ahon kirjoituksiin.) Työvoimapolitiikkaan asiaa ei missään nimessä pitäisi mennä sotkemaan.

Itukka:

”Henkilökohtainen ohjaus ja kielikoulutus auttavat ulkomaalaisia sopeutumaan.”

Varmaankin. Tässä piti kuitenkin olla kyse kovasta kiireestä löytää tekijöitä ilmeisen runsain määrin jossain piilossa tarjolla olevalle tekemättömälle, ilmeisen hyvinpalkatulle kokoaikatyölle. Maahanmuuttajien kotoutus-, koulutus-, asutus- ja elätysbyrokratiasta elatuksensa ja eksoottiset värinänsä saavilta näyttää kokonaan unohtuneen, että Suomessa on satojen tuhansien, uskoakseni huomattavasti vähemmällä vaivalla ja byrokratialla (tosin myös vähemmin värinöin) uudelleenkoulutettavissa olevien, syrjään heitettyjen ihmisten reservi, todellinen kansallinen voimavara, jota ei tarvitse kotouttaa eikä sopeuttaa ja joka osaa jo kielen.