(Päivitetty 28.5.)
Itä-Savossa tasaisen usein esillä oleva tasa-arvo on taas esillä. Tai hetkinen, meninpäs vipuun: eihän tässä mainita käsitettä ”tasa-arvo” kertaakaan. Tällä kertaa naistoimittaja murehtii suomalaisten kunnanvaltuustojen sukupuolikokoonpanoja otsikolla ”Vain joka kolmas valtuutettu on nainen”. Artikkelista löytyy lyhennelmä Itukan uusilta verkkosivuilta. Otetaan tähän vähän näytettä, korostukset ok.
Suomen kunnanvaltuutetuista vain kolmannes on naisia. Näin on siitä huolimatta, vaikka naiset äänestivät vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ahkerammin kuin miehet.
[…]
Neljä vuotta sitten kunnallisvaaleissa 40 prosenttia kuntavaaliehdokkaista oli naisia. Äänioikeuttaan käytti 60,7 prosenttia naisista ja 56,4 prosenttia miehistä. Äänet kuitenkin keskittyivät miehille sillä seurauksella, että valituista valtuutetuista vain 36,4 prosenttia oli naisia. Naisenemmistö valittiin 23 kunnan valtuustoon.
Siis siskot hei, kyllä pitäisi vähän katsoa miten äänestää…
Juvalaiset äänestivät neljä vuotta sitten itselleen Etelä-Savon miesvaltaisimman valtuuston. Valtuustoon pääsi vain neljä naista. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on kuitenkin koko ajan ollut nainen. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan Kalevi Myyryläisen mukaan Juvalla on sovittu käytäntö, että joko hallituksen tai valtuuston puheenjohtaja on nainen. – Tosin jos valtuustoon ei valita yhtään naista, niin sitten tämä ei enää toimi, hän varoittelee.
Niin että ottakaa nyt siskot siellä Juvalla vakavasti tämä varoituksen sana.
Enonkoskella ja Kerimäellä valittiin valtuustoon neljä vuotta sitten naisenemmistö. Enonkoskella naisia on valtuutetuista peräti 58,8 prosenttia. Nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Laurio kuitenkin toppuuttelee:
– Toivottavasti päätöksenteossa ei näy se, mitä sukupuolta päättäjät ovat. Hyviä päätöksiä pitää osata tehdä, onpa päättämässä miehiä tai naisia.
Artikkelin jatko tämän erittäin järkevän lausunnon jälkeen tuntuu melko irralliselta liturgialta:
Myös nuoret ja iäkkäät ovat valtuustoissa aliedustettuina, samoin kuin maahanmuuttajat.
Tulihan se sieltä. Miten toimittaja ajattelee hoitaa maahanmuuttajien ”aliedustuksen” kuntoon? Kiintiöpaikoilla? Heitä ei kai mikään estä hakeutumasta ehdokkaiksi. Ja mikä ihmeen aliedustus. Montako prosenttia eteläsavolaisissa, vielä suhteellisen rikastumattomissa kunnissa, edes on heitä? Jos keskimäärin 20-30 -paikkaisiin valtuustoihin lasketaan korkeintaan 1-2 prosentin väestöosuuskiintiöitä, saadaan tulokseksi murto-osia. Olisi muutenkin aika absurdi tilanne ryhtyä jakamaan kaikille mahdollisille eturyhmille valtuustopaikkoja heidän väestöosuuksiensa mukaan. No, eipä tarvitsisi kenenkään vaivautua äänestämään, kun ei tarvittaisi vaalejakaan.
Palataan Enonkoskelle, jossa otsikon mukaan ”Akkavalta ei ahdista”. Toinen naistoimittaja haastattelee kahta ilmeisesti satunnaista kulkijaa, tällä kertaa tasa-arvoisesti kumpaakin sukupuolta. – Nainen voi olla yhtä hyvä, usein parempikin päättäjä kuin mies, autonsa takana seisomassa kuvattu mies täräyttää. Perusteeksi hän toteaa äänestäneensä naisehdokasta useita kertoja, sekä kunnallis- että eduskuntavaaleissa. (Kursivoidut ilmaukset suoraan lehdestä. -ok huom.)
Olipas vallankumouksellisesti täräytetty. Tässä näyttää ehdokkaan sukupuoli olevan toimittajalle selvästikin tärkeämpi kuin haastateltavalle.
Mutta sitten toimitus löytää aarteen. Kylänraitilta yhytetään synnyinpitäjässään vain käymässä oleva nainen – ei siis missään tapauksessa kauppakassia kiireissään kotia kohti kantaen, vaan huomattavasti edistyksekkäämmän vauhdikkaasti ja vapaasti skootterin selästä. Hän ilmoittaa olevansa ”vannoutunut naispoliitikkojen kannattaja”. (Näistä katugallupeista ei muuten koskaan tiedä, montaako ihmistä kaiken kaikkiaan on haastateltu ja millä perustein julkaistavat valitaan. -ok huom.)
– Aina pitää äänestää naista, kun se vain on mahdollista. Mielestäni naisilla on hyviä ajatuksia ja enemmän sisua pitää periaatteistaan kiinni. Lisäksi naiselle on helpompi mennä puhumaan ja kyselemään kunnan asioista.
No niin. Tiettyjen palavien vaatekappaleiden käryn noustessa jo nenääni, voin vain vetää yhteen, että nykyisten kunnanvaltuustojen kokoonpano ei ole seurausta toimivasta demokratiasta ja vapaista vaaleista, vaan siitä, että jotkut ovat äänestäneet väärin.
!! UPDATE !! (28.5.)
Kansanedustaja ja Vihreiden Naisten puheenjohtaja Heli Järvinen kirjoittaa aiheesta tänään Itukan mielipidepalstalla. En löydä tekstiä lehden verkkoversiosta, mutta katsotaan sitä tässä eräältä osin. Mainittakoon, että hänenkään kirjoituksessa ei mainita kertaakaan käsitettä ”tasa-arvo”.
Aluksi Järvinen kiittelee lehteä ”tärkeään aiheeseen tarttumisesta”. Hän luettelee lisää konkreettisia esimerkkejä suomalaisen naisen alistetusta asemasta; esimerkiksi miten pieni osa pörssiyhtiöiden ja kuntien johtajista, ammattiyhdistysliikkeen johtajista ja päivittäislehtien päätoimittajista on naisia. Myös naisen palkka on hänen mielestään ”edelleen vain 80 senttiä ja eläke vain 75 senttiä verrattuna miehen euroon”
Toistan aiemmin esittämäni kysymyksen: millä alalla naisten ja miesten palkat katsotaan eri palkkataulukoista? Siis jos he tekevät täysin samaa työtä, johon ovat yhtä päteviä. Paljonko esimerkiksi naiskansanedustajan palkka on pienempi kuin mieskansanedustajan? Onko presidentin palkka pienempi siksi että hän on nainen?
Ja eläkkeet. Paljonko naisen saama kansaneläke on pienempi kuin miehen? Pikavilkaisulla Kelan sivuille en löytänyt tällaista erottelua. Mutta voihan olla, että katsoin huolimattomasti. Työeläke taas riippuu tuloista, ja ymmärtääkseni määräytyy sen mukaan paljonko on tienannut ja kuinka kauan. Jos naisten enemmistö työskentelee keskimäärin matalampaa palkkaa maksavilla aloilla kuin miesten, onko kyse sukupuolisesta syrjinnästä vai ammatinvalinnasta?
Järvinen:
Jutussa naispäättäjä toivoo, ettei päätöksenteossa näy se, mitä sukupuolta päättäjät ovat. Käytännössä asia pitää kääntää toisin: jokaisen päättäjän pitää pysähtyä miettimään, mikä vaikutus päätöksillä on eri sukupuoliin. Nyt kun elämme kunnallisvaalivuotta Suomessa, suurin Vihreiden Naisten tavoite on saada suvaus eli päätösten sukupuolivaikutusten arviointi käytäntöön mahdollisimman monessa kunnassa.
Kuntalaiset eivät siis ole Vihreille Naisille enää ensisijaisesti asukkaita, ihmisiä, vaan he ovat sukupuolia.
Jätä kommentti
Ei kommentteja.
Oopperan kummitus 
Jätä kommentti