Marginaalista

Kummituksen lokikirjasta: Lauantai 3. toukokuuta 2008, marginaalimerkintä.

Kirjataan muistiin vastaisen varalle oikeusministeri Tuija Braxin (virh) kommentteja venäläiskaupoista ja luovutetusta Karjalasta. (Lähde: Itä-Savo)

Ministerillä ei ole mitään huomauttamista Parikkalan päätökseen perua tonttikaupat venäläisten kanssa. Se on hänen mielestään ihan looginen toimi, eikä ole kansallisuuden takia syrjimistä jos kunta haluaa, että tontit ovat vakituisen asumisen käytössä. Tähän merkitään muistiin yksi pieni kysymys. Jos ajatellaan toteutuneita tonttikauppoja ulkomaalaisten kanssa, onko ostajalla oikeus myydä tai vuokrata tonttiaan eteenpäin kenelle tahansa? Siis tarkoitan nyt aivan kirjaimellisesti kenelle tahansa.

Ministeri rauhoittelee kohua kasvavasta venäläisomistuksesta Suomessa, muistuttaen, että kyseessä on aivan marginaalinen ilmiö. Hän tietää tilanteen Sulkavalla, jossa peräti 45 prosenttia kiinteistökaupoissa siirtyneestä rahamäärästä tulee venäläisiltä, mutta koska koko maata ajatellen ulkomaalaisostajia on vain yksi prosentti (entä osuus siirtyneestä rahamäärästä, miksi tässä verrataan eri asioita?), ei ole mitään syytä ryhtyä lainsäädäntötoimin rajoittamaan ulkomaalaisomistusta. Tähän merkitsen muistiin kysymyksen, että kuinka monta prosenttia Suomesta, siis esimerkiksi kuinka monta pientä tai vähän isompaakin kuntaa saa myydä maan omistuksen ja sitä myöten myös vallankäytön suhteen ulkomaalaisenemmistöisiksi, ennen kuin ilmiö lakkaa olemasta marginaalinen? Ja mitä asialle aiotaan tai voidaan enää sitten tehdä?

Samalla kun ministeri uskaltaa hiukan kritisoida suomalaisten käytännössä hyvin hankalia mahdollisuuksia ostaa vastavuoroisesti maata Venäjältä, hänen kritiikkinsä sisältää luovutetun Karjalan suhteen mielenkiintoisen ehdotuksen: miksi emme ostaisi Karjalasta vanhoja maitamme takaisin. Merkitään tähän marginaalinen reunahuomautus, että kun hyökkääjä ja naapuritontin väkivaltaista valtausta yrittänyt rajanaapuri saa anastettua toiselta isohkon maapalan, ja kärsinyt osapuoli maksaa vuosikymmeniä raskaita ”sotakorvauksia”, on tietysti ihan luonnollista ja oikein, että tämän kuuluu vielä lopulta ostaa ryöstetty omaisuutensa takaisin.

Lisättäköön marginaaliin vielä muistutus, että hän on Suomen oikeusministeri.

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Jätä kommentti