Kummituksen lokikirjasta sunnuntaina 4. toukokuuta 2008, ministeri tarvitsee lisää äänestäjiä. (Päivitetty 13.5.)
Hieman kummituksellisia kulmiani kohotutti havainto, että oikeusministeri Tuija Brax (virh) on saanut Itukasta eilistäkin enemmän palstatilaa, tällä kertaa koko aukeaman. Hän esittää mm. jälleen kerran vihreiden lempiajatuksiin näköjään kuuluvan ehdotuksen äänestysiän laskemisesta 16 vuoteen. Samalla asialla on näinä päivinä ollut myös puoluesihteeri Panu Laturi. Toinen taho tällä asialla on seurakunnat, siis kirkko, jonka sisällä 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa vuoden 2010 alusta. Pakottakaa lapset minun tyköni, vai miten se meni.
Puolueiden vaalipropaganda pitäisi siis viedä kouluihin lapsiamme aivopesemään. Ei hyvä. Peruskouluaan päättämässä olevilla lapsilla ei läheskään kaikilla ole edellytyksiä arvioida tarpeeksi kriittisesti sitä mitä heille mahdollisesti hienoin ja ylevin ajatuksin ja kaunein korulausein kuorrutettuna syötetään. Ministeri on itse elävä esimerkki siitä, miten helppoa herkässä ja vaikutteille alttiissa iässä olevia on saada masinoitua jonkun yhden aatteen asiamiehiksi: hän kertoo olleensa vappumarssilla 13-vuotiaana ja “kasvaneensa vahvasti siihen arvomaailmaan”. Näkee marsseilla toki vieläkin nuorempia, ei sillä, eikä myöskään millään tavalla työväen asiaa halveksien, päinvastoin. Ministeri onkin oiva esimerkki myös siitä, miten kauaksi nuoruuden aatteista voidaan etääntyä.
16-vuotias on usein vielä henkisesti lapsi. Joka tapauksessa hän on alaikäinen ja vanhempiensa vastuulla. Miksi lasten pitäisi saada äänestää vaaleissa, kenen etu se on? Tarvitseeko vastuullinen yhteisten asioiden hoitaminen ohimenevää teiniangstia tai palavasilmäisesti omaan ylevään eettisyyteensä uskovia maailmanpelastajia, jotka ovat tottuneet saamaan kaiken valmiina, ja joille esimerkiksi työn tekemisen yhteys julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan näyttää olevan täysin hämärtynyt. Vai tarvitsevatko puolueet vain lisää entistäkin helpommin ohjailtavissa olevaa vaalikarjaa?
16-vuotiaalla ei ole elämänkokemusta, jonka kautta vasta syntyy realistisempi kokonaiskuva asioista, se “viisaus”. Hän perustaisi äänestyspäätöksensä muiden ihmisten hänen päähänsä syöttämiin unelmiiin ja utopioihin. Elämänviisautta ei tosin ole vielä välttämättä paljon sen enempää 18-vuotiaallakaan. Siksi äänestysikärajaa pitäisi ennemminkin nostaa kuin laskea.
Up to date (13.5.)
Itä-Savo kirjoittaa tänään myös vasemmistoliiton ottanevan piakkoin kantaa äänestysiän laskuun. Savonlinnassa vieraillut puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki ilmoittaa henkilökohtaisesti kannattavansa ikärajan laskemista. Hänen mukaansa sitä puoltavat “monet asiat”, mutta mainitsee niistä alkuun kaksi:
- On tutkittua tietoa siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan kasvaa varsin voimakkaasti 16-vuotiaaksi, minkä jälkeen kiinnostus jostakin kumman syystä vähenee merkittävästi. Muun muassa tämän tosiasian vuoksi suomalaiset on saatava uurnille nuorempina kuin nyt.
- Toisekseen nuorten äänestämisintoa on tuettava kaikin tavoin suomalaisen demokratian puolustamiseksi, koska kansaa on ollut muutenkin vaikeaa saada liikkeelle viime vaaleissa. Erityisen huolissani olen nuorista miehistä, joista vain kolmannes käy äänestämässä.
“On tutkittua tietoa” ei ole mikään argumentti, jos ei samalla kerrota kuka on tutkinut ja milloin. Artikkelista ei löydy mitään viitteitä mihinkään tutkimuksiin. Paljon paremmat tutkimustulokset ja viitteet löytyvät tämän postauksen kommenteista, joissa on asiaa nuorten aivojen ja kokonaisvaltaisen ajattelun kehittymisestä, sekä myös tuoreesta nuorisobarometrista, jonka mukaan selkeä enemmistö uudesta suunnitellusta äänestysikäluokasta ei edes halua äänestää.
“Suomalaiset on saatava uurnille nuorempina kuin nyt”. Heh, juuri näin. Ja vielä “demokratian puolustamiseksi“. Voi elämä.
9 kommenttia
Kommenttien RSS Trackback-osoite
Jätä kommentti
“Peruskouluaan päättämässä olevilla lapsilla ei läheskään kaikilla ole edellytyksiä arvioida tarpeeksi kriittisesti sitä mitä heille mahdollisesti hienoin ja ylevin ajatuksin ja kaunein korulausein kuorrutettuna syötetään.”
Heippa kummitus!
Kiitos kun kävin blogissani haastamassa minua vuorovaikutukseen kanssasi.
Uskaltanen olla asiasta kanssasi tavallaan samaa mieltä, mutta siitäkin huolimatta en usko, että suurella osalla meistä aikuistakaan on oikeita edellytyksiä äänestää. Näkeehän sen siitä, että äänestäminen ei yleisesti ottaen kiinnosta ihmisiä ja jopa me aikuiset osaamme antaa äänemme “Aku Ankalle” tai “kirkkoveneelle”, eikä siihen nuoria tarvita. Osaamme äänestää missejä, poppareita ja urheilijoita, joten tilanteen ei pitäisi tästä ainakaan pahentua?
Itse tavallani tiesin, että äänestysikärajan laskeminen tulisi myös meillä Vihreillä eteemme jo siinä vaiheessa, kun viimeisin periaateohjelmamme hyväksyttiin 2006 toukokuussa, vaikka siinä linjattiinkin Laturin kertomalla tavalla, ettei äänestysikärajaa haluta laskea, sillä uusi nuorisolaki oli juuri maalikuussa 2006 astunut voimaan, jonka kaksi päätavoitetta ovat sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen, että nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen. Nuorisolain 8§ velvoittaa kuulemaan nuoria päätöksen teossa. Sen lisäksi edessä häämötti jo se, että viimeistään tällä hallituskaudella aletaan käsittelemään vaalijärjestelmiä.
Minusta se, jos 16-vuotiaalla olisi oikeus äänestää kuntavaaleissa ei olisi ainakaan meiltä aikuisilta millään tavalla pois. Tuskin siitäkään ikäluokasta sen useampi uurnille päätyisi, kuin meistä aikuisistakaan. Itseasiassa ainoa tervehdyttävä vaikutus olisi varmasti se, että kunnanvaltuustoissa saattaisi keski-ikä hieman laskea. Se ei laskisi kovinkaan radikaalisti, jos seuraa vaikka nuorten varjovaalien äänestystuloksia, sillä vaikka osa nuorista äänestää niissä alle kolmekymppisiä ehdokkaista, suuri osa äänestää kuten me aikuisetkin, eli niitä, jotka muutoinkin varmasti pääsisivät läpi.
“Elämänviisautta ei tosin ole vielä välttämättä paljon sen enempää 18-vuotiaallakaan. Siksi äänestysikärajaa pitäisi ennemminkin nostaa kuin laskea.”
Enkä kyllä ihan ymmärrä tuotakaan näkökulmaasi. Eihän “elämänviisaus” ole mikään peruste äänestämiselle kuntavaaleissa. Perustuslain mukaan se lienee kuntalaisuus. Itseasiassa ne väestön ryhmät joiden asioista eniten päätetään kuntavaaleissa ovat usein lapset ja vanhukset. Silloin se onkin aika kaksinaismoraalista, että toinen palveluista eniten käyttävä ryhmä ei saa millään tavalla vaikuttaa palveluidensa sisältöihin. Eikö sinustakin?
Näkemyksiäsi kunnioittaen :
Hanna-Kaisa
Hei, Hanna-Kaisa. Aluksi nöyrimmät pahoitteluni kommenttisi juuttumisesta järjestelmän roskasihtiin. En osaa sanoa syytä miksi se oli sinne joutunut.
Olen samaa mieltä, että meidän aikuistenkin äänestyskäyttäytymisessä riittää huokailemista, mutta ei vuotavan veneen tilannetta paljon kohenna, että hakataan siihen toinenkin reikä.
Mielenkiintoista muuten, että puhuit tuossa itsekin “meistä aikuisista” äänestäjistä
En tunnista itseäni ajatuksesta, että äänestysikärajan laskeminen olisi jotenkin “minulta pois”. Mutta tuo, että uudesta äänestysikäluokasta ei välttämättä kovin suuri osa uurnille päätyisi – siitähän tässä oikeastaan juuri on kysymys. Sinne päätyisivät vain ne aktiivisimmat ja innokkaimmat (lue: vastaanottavaisimmat) nuoret, joita tuossa yllä kuvailin. Vain heidät riveihinsä masinoineiden unelmakauppiaiden kannatus nousisi.
“Elämänviisaus” ei tokikaan suoraan ole peruste äänestämiselle, ennemminkin sen puute on peruste olla äänestämättä. Ja olen muuten koko ajan tarkoittanut kaikkia valtakunnallisia vaaleja yleensä, siis muitakin kuin kuntavaaleja.
Tuo, että nuoret eivät saisi millään tavalla vaikuttaa käyttämiensä palveluiden sisältöön, on oikeastaan aika kierosti sanottu. Tässä kuitenkin keskustellaan kaiken aikaa alaikäisistä.
“Näkemyksiäsi kunnioittaen”
Kuin myös.
Hei vaan kummitus!
Tämä on ihan tyypillistä, kun minulla on jotain asiaa, se yleensä päätyy roskakoriin…
Kerronpa silti sinulle ihan tuoreen näkökulman. Poikani, joka siis on nyt kasiluokalla peruskoulussa ja täyttää tänä vuonna 15-vuotta, sai äikän tunneilla tehtäväksi kirjoittaa “vaikuttavan puheen”. Olin aiemmin jutellut hänen kanssaan äänestysikärajan laskemisesta. Lisäksi hän kävi vähän lukemassa blogeja, minun ja muiden.
Lopputulemana hän kirjoitti hyvin kriittisen puheen meistä aikuisista, jonka pääpointtina oli se, että hän haluaa viheltää aikuisten riidan koskien äänestysikärajan laskemista poikki ja sen sijaan kehottaa meitä kysymään nuorilta itseltään, haluavatko he ylipäätään äänestää ja jatkamaan vasta sen jälkeen typreää riitelyä, jos katsovat sen aiheelliseksi.
Aika napakka näkökulma minun mielestäni ja itseasiassa aivan totta. Tämä osoittaa myös sen, että nuorilla on todellakin älyä ymmärtää aikuisten tekemän politiikan typeryys. Miksi aikuiset väittelevät asiasta, jos emme ensin tajua kysyä nuorilta, mikä heidän kantansa asiaan ylipäätään on? Ymmärrätkö sinä?
“Tuo, että nuoret eivät saisi millään tavalla vaikuttaa käyttämiensä palveluiden sisältöön, on oikeastaan aika kierosti sanottu. Tässä kuitenkin keskustellaan kaiken aikaa alaikäisistä.”
Tuota asiaa on pakko kommentoida erikseen, sillä ennen uutta nuorisolakia asiassa ei olisikaan ollut mitään ongelmaa, mutta uusi nuorisolaki, jonka eduskunta on suuressa viisaudessaan säätänyt, velvoittaa meitä aikuisia kuulemaan nuoria kunnallisessa (kin) päätöksenteossa. Kuinkakohan monessa kunnassa on esim. demokraattisesti toimiva nuorisovaltuusto, jolla on oikeus vaikuttaa todelliseen päätöksentekoon?
Hanna-Kaisa
PS. Ja viittaamasi Panu Laturin ja Tuija Braxin esitys koski nimenomaan kuntavaaleja…
Hanna-Kaisa
Hei taas, H-K, ja terveisiä myös pojallesi. Ei pidä luulla, että olisin hetkeäkään kyseenalaistanut hänen tai kaltaistensa asioista kiinnostuneiden älykkyyttä. Kyse on enemmänkin siitä, miten laajasta näkökulmasta älyään käyttelee. Myönnät varmaan itsekin, että 16-vuotiaina katselimme asioita huomattavasti nykyistä kapeamman putken läpi. Ja miten varmoja ja ehdottomia me silloin kaikesta olimmekaan! I’ve been there too
Kylmä tieteellinen tosiasia on, että tuon ikäisen (ja vielä vähän vanhemmankin) aivot ovat vielä kehittymässä. Tässä tiedetietoisku MLL:n sivuilta:
—–
“13–15-vuotiaana aivosolujen yhteyksien määrässä tapahtuu yhtä iso muutos kuin 2–3-vuotiaana. Tarpeettomia yhteyksiä karsiutuu ja jäljelle jääneet toimivat tehokkaammin. Yhteyksistä osa karsiutuu automaattisesti, osa on riippuvainen käytöstä – aivoja kannattaa käyttää! Tärkeää on sekin, että aikuinen on edelleen kiinnostunut nuorestaan: se auttaa pitämään auki sellaista, mitä voi olla myöhemmin vaikea rakentaa.
Aivokehityksen näkökulmasta voi ymmärtää miten hämmentävää vaihetta nuori elää: aivoista poistuu jotain vanhaa eikä uusi vielä toimi täydellä teholla. Niin haastavaa kuin nuoren käytös voikin olla, hän ansaitsee myös aikuisen myötätunnon ja ymmärryksen. Aivot ja ajattelu ovat ihan konkreettisesti myllerryksessä. Nuori voi kokea menettävänsä ”lapsuuden onnelan”.
Aivojen oikea ja vasen puoli, ajatteleva ja tunteva puoli, käyvät uudella tavalla keskustelua. Tämä näkyy mm. moraalisena pohdintana. Nuori pohtii esim., mikä on ulkomaailman viesti siitä, mikä on oikein ja minkä taas tunnen oikeaksi sydämessäni. Moraali ei ole mitään ”peliä”, vaan omassa mielessä oikealta tuntuvien vastauksien hakemista ja niiden peilaamista muiden näkemyksiin. Uuteen kehitysvaiheeseen liittyy taas tiettyä ehdottomuutta ja mustavalkoisuutta. Nuorella voi olla hyvin jyrkkiä näkemyksiä esim. eläinsuojelusta tai maailman kaupasta.
Tämän kiihkeän kehitysvaiheen jälkeen aivot edelleen muovautuvat, mutta eivät enää muutu näin suuresti.
Noin 17 vuoden iässä nuoren kyky suunnitelmallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun kehittyvät edelleen. Aivojen kehityksessä on kypsymisen ja tasaantumisen vaihe. Vanhemmat usein kuvaavat tätä vaihetta sanomalla, että rauha laskeutui kotiin. Nuori pystyy katsomaan jo pitkälle eteenpäin ja sietämään sitä, että asioihin ei ole ehdottomia oikeita ratkaisuja. Aiempi ehdottomuus antaa tilaa suvaitsevaisuudelle. Aivopuoliskojen välinen keskustelu tasaantuu. Aivojen kypsyttävä ja eheyttävä kehitys jatkuu vielä pitkälle nuoren aikuisuuteen.”
—–
http://vanhemmat.mll.fi/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy/varhainen_vuorovaikutus_ja_aivojen_kehittyminen.php#kahdeksas
“PS. Ja viittaamasi Panu Laturin ja Tuija Braxin esitys koski nimenomaan kuntavaaleja…”
Totta. Mutta tiedäthän miten helposti kaikista “kokeiluista” tuppaa tulemaan pysyviä käytäntöjä. Takavuosien “väliaikaisesta” autoverotarrasta esimerkiksi siirryttiin hyvin luontevasti ja vähin äänin pysyvään ajoneuvoveroon.
Ja miksi juuri kunnallisvaalit? Nehän ovat itse asiassa luultavasti kaikkein hankalin kokonaisuus ymmärtää. En osaa yhtäkkiä itse keksiä muuta selitystä kuin sen, että ne sattuvat olemaan seuraavana vuorossa…
Hei taasen! Olen ollut 2 päivää Turussa työmatkalla, enkä ole näin ollen ollut koneen äärellä vastailemassa sinulle.
Kiitos vaan, kun kehuit poikaani älykkääksi, mutta millään tavalla häntä ei voi kutsua näitä asioista kiinnostuneeksi. Valitettavasti. Hän vain sattuu elämään poliittisesti aktiivisen äidin kanssa ja sen vuoksi joutuu pohtimaan myös näitä kysymyksiä.
Oli sinänsä hassua, kun kuvasit minulle, mitä nuoren päässä minkäkin ikäisenä tapahtuu, sillä olen nuorisotyön ammattilainen ja tutustunut näin ollen nuoruuteen ikävaiheena aika monesta erilaisesta tieteenalasta katsottuna. Sekin on hassua, kuinka joku tieteenala kertoo jotain, jonka joku toinen saattaa kumota. Kaikki kun on katsontakannoista kiinni.
Mutta totta on se, että nuorilta kysyttäessä he eivät halua äänestää 16-vuotiaana, ainakin jos nuorisobarometri 2007 tutkimusta on syytä uskoa:
Nuorisobarometri 2007:
“15-29-vuotiaiden nuorten selvä enemmistö vastustaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen. Nuorilta itseltään ei vahvaa tukea asialle siis saada. Tämä pätee myös kunnallisvaaleihin, joiden kohdalla kuitenkin sentään 34 prosenttia kannattaa äänioikeusiän laskemista. Eduskunta-, presidentin ja eurovaalien kohdalla asiaa kannattaa harvempi kuin joka viides nuori.”
“…tässä yhteydessä nykyisen äänioikeuden 18 ikävuoden rajapyykki on erityisen kiinnostava.1517-vuotiaat, joita ikärajan laskeminen eniten koskettaisi, suhtautuvatkin siihen myönteisemmin kuin muut. Ero yli ja alle 18-vuotiaiden kannoissa on suurimmillaan eduskuntavaalien (1517-vuotiaat: 32 %, 1819-vuotiaat: 17 %) ja presidentinvaalien (15 15 17-vuotiaat: 22 %,1819-vuotiaat: 11 %) kohdalla.
“Maaseutumaisissa kunnissa asuvat nuoret kannattavat muita enemmän kunnallisvaalien äänioikeusikärajan alentamista. On luultavaa, että pienempien kuntien nuoret myös tuntevat paremmin kotiseutunsa päättäjiä ja päätettäviä asioita kuin suurissa kaupungeissa asuvat. Muista taustamuuttujista huomiota kiinnittää sosioekonomiselta asemaltaan itsensä alemmiksi toimihenkilöiksi luokitelleiden nuorten selvästi muita suurempi kannatus äänioikeusikärajan alentamiselle. Merkillepantavaa on myös yliopistotutkinnon suorittaneiden nuiva suhtautuminen äänioikeuden 16 vuoden ikärajaan.”
Hanna-Kaisa
Tervehdys H-K. Olit näköjään taas joutunut roskapostin joukkoon. Sori. Jos se aiheuttaa kafkamaisia olotiloja, voit yrittää lohduttautua sillä, että minä koen sellaisia jo ihan päivittäisistä uutisista
Unohdinkin edellisestä kommentoida tuota “haluavatko he ylipäätään äänestää” -asiaa. Mutta nyt kun vielä laitoit tuon nuorisobarometrin tulokset (kiitos), niin eikö ole entistäkin kummallisempaa puuhastella äänioikeutta alaikäisille, kun on tiedossa että selkeä enemmistö heistä ei edes halua äänestää.
“Sekin on hassua, kuinka joku tieteenala kertoo jotain, jonka joku toinen saattaa kumota.”
Olisiko sinulla tiedossa jotain tutkimuksia, jotka kumoavat tuon linkittämäni MLL:n tiedetietoiskun väitteen nuorten aivojen ja erityisesti kokonaisvaltaisen ajattelun kehitysvaiheesta tuossa iässä? (Huomaa MLL:n tekstille annettu lähdeluettelo)
Heippa kummitus!
Ei nyt tässä ole mitään kättä pidempää, joka kumoaisi tuon, mutta kehityspsykassa taas on paljon sellaisia (jos muistan oikein, kun en ole ihan viime aikoina joutunut sitä lukemaan) näkökulmia, joiden mukaan nuoruusikä on oppimisen ja oivaltamisen kulta-aikaa samalla tavalla, kuin leikki-ikä juur ennen eskaria. Voin joskus kaivella noita pölyyntyviä opintokansioitani ja katsoa mitä kaikkea kivaa ne pitikään sisällään, mutta nyt olen aivan liian VÄSYNYT. (Toisin sanoen oli oikein hyvä työreissu Turkuun…
)
Toivottavasti en TAAS päädy roskikseen, tai jos päädyn haluan olla biojätettä!
Hanna-Kaisa
PS. Itse olisin kiinnostunut tarkastelemaan sitä, että onko sellaisilla paikkakunnilla joissa nuoret kokevat halua laskea äänestysikärajaa yhteyttä esim. hyvin toimivan nuorisovaltuustomallin kanssa…
H-K