Sunnuntain Itukka kertoo Opetushallituksessa työskentelevän tulevaisuustutkijan näkevän MIEHEN olevan isossa murroksessa, koska “luolamiehen konsteilla ei nykymaailmassa pärjää”. Tutkija on mies, toimittaja nainen, tapahtumapaikkana ”Mies myllyssä” – miehen tulevaisuus -päivät Parikkalan Oronmyllyllä. Katsotaan taas paria kohtaa hiukan tarkemmin (tutkijan kommentit kursiivilla):
Nykyajan mies on joutunut karistamaan sisäisen luolamiehen yltään ja etsimään uudenlaista tapaa olla mies. Tässä hässäkässä hän on päässyt pahasti eksyksiin.- Olemme turbulentissa vaiheessa, jossa mies ei oikein tiedä millainen hänen pitäisi olla.
Höpsis. Mies ei ole eksynyt mihinkään. Luolamiehistä ja heteronormatiivisuudesta höpertelevä tiedostajien lauma hänen ympärillään on itse eksyksissä. Mies kyllä tietäisi millainen olla, jos hänen annettaisiin olla. Hän voisi esimerkiksi olla ihan oma itsensä.
Miehen hämmennyksen taustalta löytyvät moninaiset vaatimukset, joita miehisyyteen kohdistuu. Sukupuolten vuosisataisena selkeänä pysynyt roolijako on murtunut, eikä mieheksi kasvava nuori löydä enää yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla mies. Äijämeinigillä ei nyky-yhteiskunnassa pärjää.- Miehen äijämeininki pitää tehdä salassa, esimerkiksi kaveriporukassa, poissa kotoa. Tästä taas seuraa, ettei jälkikasvu pääse näkemään tätä puolta miehisyydestä.
Sukupuolten välinen tasa-arvoistunut roolijako ei sinällään olisi mikään ongelma, jos miehen annettaisiin edelleen olla mies. Mutta miehisyys (ja varsinkin heterosellainen) on saanut päälleen jonkinlaisen so last season -leiman. Se lienee jotain riistoyhteiskunnan patriarkaalisia valtarakenteita, jotka tietenkin pitää saada rikottua. Tai jotain. Mistä minä tietäisin, kun en ymmärrä miksi ihmeessä kaikki pitää saada rikottua, kun en kuulu niihin tiedostajiin, joiden etujoukko on Loka-Laitisen hupaisan määritelmän mukaan siirtynyt marxismi-leninismistä viherstalinistien johtamaan homoseksualismi-feminismiin.
Vai ei löydä yhtä ainoaa tapaa olla mies? Kuka sanoi, että on vain yksi ainoa tapa olla mies? Miten olisi jos olisi vain ihan oma itsensä. Silloin tapoja on niin monta kuin miehiäkin, eikä kenenkään tarvitse rikkoa mitään. Ja miten niin ei äijämeinigillä pärjää? Tuo äijyys on taas niitä tylsiä pilkkakirveitä, joilla miestä yritetään kuohia. Äijäillään pojat ihan rennosti vaan, siten kuin se luonnostaan tulee. Pitäähän nuorisolle terveitä roolimalleja olla. 
- Mies ei ole enää se perheen pää. Hän ei enää tiedä miten hänen tulisi lapsiaan kasvattaa, ja millainen seuraavasta sukupolvesta pitäisi tulla.
Ziisus. Siis mies kyllä tietäisi, jos ei tuollaista roskaa suollettaisi jatkuvasti silmät ja korvat täyteen. Jokaisessa perheessä syntyy luonnostaan roolijako kuka on pää vai onko kukaan. Sitä ei tarvitse kenenkään yhteiskuntainsinöörin käskyttää ulkopuolelta. Myös lasten kasvatus sujuu varsin pitkälle peruskoulupohjalta ja biologisten vaistotoimintojen varassa. Vanhempien oma terve itsetunto ja oikeustaju, sekä sopivasti sosiaalista kanssakäymistä vertaisryhmän, eli toisten perheiden kanssa, niin hyvä tulee. Ainakin parempi kuin kyselemällä ulkopuolisilta tiedostajilta, “millainen seuraavasta sukupolvesta on tarkoitus tulla”. Huh.
Siinä mielessä olen tutkijan kanssa samaa mieltä, että miehisyys kannattaa nostaa keskusteluun vaihteeksi miehenkin näkökulmasta. Kyseessä kun ei kaikesta demonisoinnista huolimatta ole sairaus, eikä paha tapa, josta pitäisi kiireesti hankkiutua eroon. Noin puolet ihmisistä syntyy edelleen miehiksi. Ei feministien kiusaksi, vaan siksi koska luonto niin toimii. Tiedemiesten sinnikkäistä ponnisteluista huolimatta ihmislajin säilyminen edellyttää vielä toistaiseksi miehen ja naisen välistä seksuaalista kanssakäymistä. Tämäkään järjestely ei ole olemassa femakoiden tai omaa (positiivisesti) syrjittyä (erikois)asemaansa päivä päivältä näkyvämmin ja kuuluvammin esille tuovien seksuaalivähemmistöjen kiusaksi, vaan lajillemme ominainen, luonnollinen asia. Silti erityisesti tämä miehisyyden osa-alue on tiedostajien hyökkäyksen kohteena. Mies saa päivittäin lukea syytöksiä ja jeesustelua seksistisestä suhtautumisesta naiseen. Media hypettää todellisia tai kuviteltuja ahdisteluja niin, ettei kohta uskalla ihminen toistaan silmiin katsoa. Ei ihme jos miehisyys alkaa kutistua. Sekä päässä että puntissa.
Miehisyys ei ole vaikeata jos siitä ei tehdä vaikeata. Pidetään pojat pää kylmänä ja annetaan hössöttäjien hössöttää. Uskalletaan olla miehiä.
Ei kommentteja vielä
Ei kommentteja toistaiseksi.
Kommenttien RSS-syöte Paluuviiteosoite
Jätä kommentti
